Käsitteitä

Mentaalikartalla tarkoitetaan karttakuvaa, jonka ihminen piirtää tietystä alueesta omien mielikuviensa ja muistojensa pohjalta.

Lähde: slideplayer.fi

Kulttuurinen ja alueellinen identiteetti määrittävät mihin ihminen tuntee kuuluvansa.

Lähde: https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukio/maantiede/n%C3%A4yteluvut2/t2ym/1kojt/kuvitus2

Kulttuuri sisältää mm. taiteen, musiikin, kielen, uskonnon, perinteet, juhlat, elämäntavat, arkkitehtuurin, vaatetuksen, historian, usein tietyn ihmisryhmän omakseen kokemia arvoja, uskomuksia, tapoja ja käyttäytymistä, eli sillä on monia määritelmiä.

Luonnollisten väestönmuutostekijöiden eli syntyvyyden ja kuolleisuuden erotusta kutsutaan luonnolliseksi väestönmuutokseksi.

Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisstatus ja jolle on myönnetty maahantulolupa vuosittaisesta kiintiöstä, joka on esimerkiksi Suomessa 750 henkilöä/vuosi.

Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Jos hän on suojelun tarpeessa ja hänelle myönnetään turvapaikka, hän saa myös pakolaisaseman.

Maahanmuuttaja on henkilö, joka muuttaa maasta toiseen. Maahanmuuttaja on yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä.

Suomen kansalainen on henkilö, joka on syntyessään tai myöhemmin muulla tavalla saanut Suomen kansalaisuuden (SK).

Ulkomaan kansalainen on henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen.

Vieraskielinen on henkilö, joka on ilmoittanut äidinkielekseen kielen, joka ei ole suomi, ruotsi tai saame.

Taajama on asutuskeskus, jossa on yli 200 asukasta ja asuinrakennusten välimatka on alle 200 metriä.

Kaupungistuminen on urbanisoitumista.

Metropoli on suurkaupunki, jonka vaikutusalue on maailmanlaajuinen (esim. Pariisi ja New York).

Pariisi, Lähde: Wikipedia

Konubaatio on kaupunkien yhteensulautuminen (esim. Rottendamista Amsterdamiin → Rastad).

Megalopoli on miljoonakaupunkien yhteensulautuminen (esim. Boston + Wasinghton → BosWas)

Luonnonvarojen kestävä käyttö tarkoittaa luonnonvarojen säästämistä ja kierrättämistä.

Lähde: peda.net

Globaali on sama kuin maailmanlaajuinen.

Lähde: http://www.formiche.net/2012/02/06/connessioni-globali/

Lokaali on sama kuin paikallinen.

Globalisaatio on sama kuin maailmanlaajuinen vuorovaikutus sekä uusien ajatusten ja toimintatapojen leviäminen eri alueilla ja niillä asuvien ihmisten kesken (globaali-ikkuna).

Lähde: http://www.vihreapolku.info/

Oikumeeni on vakituisesti asuttu alue, joka on tiheään tai harvaan asuttu alue, kuten Monaco ja Mongolia.

Anoikumeeni on asumaton alue, jossa 1/3 maapinta-alasta on asumiseen kelpaamatonta ja tällaisia paikkoja on mm. vuoristoseuduista korkeimmat, Antarktis, Grölannin jäätiköt ja Saharan aavikko.

Lähde: http://www.kreuzfahrt1000.de/

1. Portfoliotyöt

1. Portfoliotyö: Mentaalikartta

Piirrä maailmankartta ilman apuja. Mikä on helppo tai vaikea piirtää? Mikä vaikuttaa karttamielikuvasi muodostumiseen?

Silloin, kun sitä tarvitsisi, se ei toimi, nimittäin valokuvamuisti. Minulla on kohtuullisen hyvä muisti, välillä toimiva valokuvamuisti, mutta sellainen tosiasia on, että asioita piirtäessä etäisyydet ja mittasuhteet eivät toimi yhtään. Käden ja pään yhteistoimintaa pitänee siis harjoittaa. Kuva heijastuu mieleen, mutta paperille se on vaike jäljentää.

Alointin syystä tuntemattomasta piirtämään ensimmäisenä Etelämannerta, sillä se oli helppo ja sopivan epämääräinen muistaa, vaikka sen muotoa en tarkalleen muistakaan. Tein kuitenkin röpelöisen mantereen reunaviivan maapallon alaosaan.

Tämän jälkeen aloin piirtää kohteita joita muistin, kuten Grölannin ja Meksikonlahden sirppimäisen muodon. Halusin aloittaa lähhen puolelta. Lopulta Etelä-Amerikan jälkeen kuitenkin tuli Australia, sillä sen paikka tuli kartalta mieleen. Muistin myös Australian vieressä sijaitsevan Uuden-Seelannin.

Euraasian itäpuoli oli vaikea hahmottaa, sillä se koostui osittain saarista ja olen kiinnittänyt siihen kohtaan maapalolla vähiten huomiota. Muistin kuitenkin joitain saaria ja ääriviivoihin vaikuttavia maita, mutta etenkin saarien sijoittaminen oli hankalaa.

Mentaalikartan tarkkuuteen vaikuttaa monet seikat, joista suurimpia ovat mm. asuminen ja matkustelu. Myös aiemmin opittu vaikuttaa paljon. Minäkin muistin tietyt muodot kartalla aiemmilta vuosilta, sillä karttaa on paljon tuijoteltu etenkin koulussa. Tiettyjä saaria on opiskeltu ja esimerkiksi Islanti ja Madagaskar ovat jääneet mieleen.

Kartta onnistui yllättävän tarkasti. Suurin ongelmani on kuitenkin mittasuhteiden heittäminen, sillä päiväntasaajan saaminen kohdilleen olisi mahdotonta.

2. Portfoliotyö: Väestö

1. Määrittele käsitteet lyhyesti.
a) syntyneisyys:
Syntyvyysluku ilmoittaa elävänä syntyneiden määrän suhteessa kokonaisväestöön, ilmoitetaan promilleina eli tuhatta asukasta kohden vuodessa.

b) kuolleisuus
Kuolleisuusluku ilmoittaa kuolleiden määrän suhteessa kokonaisväestöön, ilmoitetaan väestötilastoissa promilleina eli tuhatta asukasta kohden vuodessa.

c) imeväiskuolleisuus
Luku, joka kertoo alle vuoden ikäisenä kuolleiden määrän tuhatta vuoden aikana syntynyttä lasta kohden, ilmoitetaan promilleina.

d) hedelmällisyysluku
Keskimääräinen lapsiluku, kertoo kuinka monta lasta hedelmällisessä iässä olevat naiset (tilastoissa 15-49v) keskimäärin synnyttävät.

e) eliniänodote
Keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä kertoo, kuinka monta elinvuotta tänään syntyneellä lapsella on keskimäärin odotettavissa.

2. Tutki Suomen väestöpyramidia.
a) Minkä ikäisiä on eniten?
55-59v.

b) Kumpia syntyy enemmän, tyttöjä vai poikia?
Poikia

c) Missä ikäluokassa eri sukupuolia on suunnilleen yhtä paljon?
15-19v, 40-44v, 45-49 ja 50-54v

d) Mitä voit päätellä Suomen väestön tulevaisuudesta?
Syntyvyys laskussa, kuolleisuusluvut tulevat nousemaan suurien ikäluokkien saavuttaessa korkean iän ja väkimäärä lähtee laskuun.

3. Ohessa on esitetty kahden valtion väestöpyramidit vuodelta 2005 ja väestöllisen muuntumisen malli.

a) Mitä väestöllisen muuntumisen mallin vaihetta pyramidit kuvaavat? Perustele.
Brasiliassa on meneillään vaihe kolme eli hidastuvan kasvun vaihe, sillä syntyvyys ei ole enää hurjan suurta, mutta kuolleisuus on huomattavan suurta vanhemmilla ihmisillä verrattuna nuoreen ikäluokkaan. Pyramidi kapenee tasaisesti ylöspäin.
Bulgariassa on menossa vaihe viisi eli vähenevän väestön vaihe, sillä syntyväisyys on pienehköä ja kuolleisuus tietyillä ikävaiheilla lähes romahdusmaista.

b) Pohdi millaisia väestöön liittyviä ongelmia alueilla on odotettavissa 20 vuoden kuluttua?
Brasilian huoltosuhde vääristyy,  jos syntyvyys laskee entisestään ja eliänodote nousee.
Bulgariassa on paljon vanhuksia ja työikäisiä,  joka johtaa verotulojen laskuun.

3. Portfoliotyö: Kaupungistuminen

Tarkastellessani kaupunkiväestön kasvukarttoja vuosilta 1965-1970 ja 2005-2010, on huomattavissa suuri ero. Toisaalla kaupunkiväestön kasvu ei ole kasvanut lainkaan, mutta toisaalla on huomattavissa pientä kasvua. Suurin ero on suurkaupunkien määrässä.

Australiaa katsoessa on huomattava, ettei siellä ole tapahtunut kaupunkiinmuuttoa niin suurissa määrin, jotta kaupunki ylittäisi 5 miljoonan rajan. Vuosina 1965-1970 kaupunkiväestö on kasvanut 2,1-4,0%, mutta enää vuosina 2005-2010 väestönkasvu on laskenut, sillä prosentti on enää 0,1-2,0%. Tähän voi olla syynä maailman kehittyminen ja asettuminen. Vuosina 1965-1970 on saattanut Autraliaan muuttaa muualta ihmisiä ja syntyvyys on voinut olla suurempi, jonka vuoksi kaupunkiväestön vuotuinen kasvu on ollut suurempi.

Valtaosa koko Aasiasta on kasvanut vain 0,1-2,0% vuosina 1965-1970, mutta etenkin Siperian alueessa on huomattavissa kaupunkiväestön kasvamattomuus, sillä vuotuinen kasvu on ollut vuosina 2005-2010 enää 0%. Tämä voi johtua Pohjois-Aasian kylmästä ja karusta ilmastosta, joka on saanut ihmiset muuttamaan sieltä etelämpään. Etelä-Aasiaa tarkastellessa suurta muutosta ei yleisilmeessä ole havaittavissa. Kaakkois-Aasia on saanut lisää väestöä, sillä vuotuinen kasvu on noussut 0,1-2,0%:sta 2,1-4,0%:iin. Tämä voi johtua suurkaupunkien lisääntymisestä alueella. Keski-Aasian alueella kaupunkiväestön vuotuinen kasvu on selvästi laskenut, paikoin jopa 4,1-6,0%:sta 0,1-2,0%:iin. Lounais-Aasian alueella on myös kaupunkiväestön vuotuinen kasvu on ollut laskusuuntaista, sillä täältä mahdollisesti etenkin sodan takia pois muuttaneet ihmiset ovat aiheuttaneet vuotuisen kasvun laskemisen jopa 6,1%:sta 2,1-4,0%:iin. Aivan Etelä-Aasiassa, lukuunottamatta Aasian saariston pientä vuotuista vähenemistä, on pysytty samoilla prosenttimäärillä. Tämä voi olla lisääntyneiden suurkaupunkien ansiota.

Euroopassa suurta kaupunkiväestön kasvua ei ole ollut, eikä ole tullut. Keski-Euroopan alueilla vuotuinen kasvu on laskenut jopa 2,1-4,0%:sta 0%:iin. Useimmat osat Euroopasta eivät kuitenkaan ole kokeneet suurta muutosta, pientä kasvun laskua lukuunottamatta. Vain aivan Euroopan länsiosissa eli Islannissa ja Skotlannissa kaupunkiväestö on kasvanut nostaen ne 0,1-2,0%:sta 2,1-4,0%:iin.

Afrikassa vuosina 1965-1970 on ollut selkeästi suurin kaupunkiväestön vuotuinen kasvu, sillä valtaosassa koko Afrikasta on kasvanut yli 6,1%. Vuosina 2005-2010 Afrikankin vuotuinen kasvu on selvästi laskenut edellisestä, mutta edelleenkin ainakin puolet Afrikasta on kasvanut 4,1-6,0%. Afrikan alueella missään ei ole 0% kasvua, joten joka paikassa on edes jonkilaista kaupunkiväestön kasvua.

Koko Amerikkaa on kohdannut kaupunkiväestön kasvun laskeminen. Grölannin kaupunkiväestön kasvu on laskenut Etelä-Amerikan pohjoisosien ja Meksinkon lisäksi kaikista eniten eli 4,1%:sta 0,1-2,0%:iin. Vain pienessä osassa keskellä Etelä-Amerikkaa on enää vuosina 2005-2010 2,1-4,0% kasvu, kun muualla suurimmaksi osaksi on vain 0,1-2,0% kasvua.

Kaupunkiväestön kasvu vuosilta 1965-1970 oli suurkaupunkeja vain 17 kappaletta koko maapallolla, mutta vuosiin 2005-2010 mennessä suurkaupunkeja on tullut lähes neljä kertaa enemmän! Tämä ilmiö osoittaa, että vuosina 1965-1970 ihmisiä on siirtynyt enemmän paikoista toiseen etenkin maiden välillä ja varmasti esimerkiksi ehkäisy on ollut minimaalisempaa, joten lapsiakin on syntynyt enemmän, joten alueellisesti juuri tästä syystä kaupunkiväestön vuotuinen kasvu on ollut suurempaa. Vuosina 2005-2010 taas ihmisten liikkuminen on painoittunut lähinnä maan sisällä liikkuessa harvaan asutuilta alueilta tiheämmin asutuille alueille, jotka pikku hiljaa ovat kasvaneet suurkaupungeiksi. Ihmiset ovat ehkä kokeneet harvaan asutuilla alueilla asumisen hankalammaksi, joten he ovat halunneet lähteä suurkaupunkeihin ehkä töihin ja opiskelemaan. He ovat ehkä toivoneet parempaa elämää. Maailman hieman asetuttua ihmiset eivät ole enää kokeneet niin tarpeelliseksi lähteä maasta pois, mutta suurkaupunkeihin muuttaminen maan sisällä on koettu tarpeelliseksi elämän helpottamiseksi.

Suurkaupunkeja onkin syntynyt ja entiset ovat lähestulkoon kaikki kasvaneet suuremmiksi suurkaupungeiksi. Etenkin Aasian etelä- ja kaakkoisosiin on syntynyt paljon suuria kaupunkeja. Tämän lisäksi ympäri Etelä-Amerikkaa, Pohjois-Amerikan itä- ja eteläosiin, muutama ympäri Afrikkaa ja muutamia myös ympäri Eurooppaa on syntynyt tai kasvanut. Suurkaupungit ovat keskittymiä, jossa kaikki tapahtuu ja monet ovat sijoittuneet etenkin vesialueiden lähelle, joten niihin on kannattavaa muuttaa.

4. Portfoliotyö: Ravinnontuotannon ongelmat

1. Mitä ongelmia liittyy todennäköisesti seuraaviin ravinnontuotannon muotoihin?

a) puuvillan viljeleminen kuivalla alueella Keski-Aasiassa

Puuvillan viljely kuluttaa runsaasti, joten kuivalla alueella viljeleminen vaatisi runsasta kastelua.

b) karjan kasvattaminen Himalajan vuoristoalueella

Himalaja on pääosin lumihuippuinen, joten karjan ravitseminen olisi hankalaa, lisäksi olisi liian kylmä karjan kasvattamiseen.

c)sikojen kasvattaminen Länsi-Euroopassa

Sikoja kasvatetaan eniten Etelä- ja Länsi-Euroopassa sekäYhdysvaltain maissialueilla ja Kiinassa.

d) tonnikalan kalastaminen Tyynellä valtamerellä

Tyyni valtameri asuttaa lähes 70% maailman tonnikaloista, mutta tonnikaloja on pyydystetään niin paljon, että pian voi olla, että ne kuolevat sukupuuttoon.

e) kalanviljely Suomessa

Suomessa kasvatetaan noin 0,02% koko maailman kalanviljelystä, ja Suomen tärkein ruokakalanviljelykohde on kirjolohi. Suolaisen veden kaloja Suomessa ei kuitenkaan voida kasvattaa.

2. Ravinnontuotannon kehittäminen

a) Luettele keinoja ravinnontuotannon

- määrän parantamiseksi

Käyttämällä enemmän lannoitetta ja panostamalla enemmän intensiiviseen maataloukseen. Lisäksi aivan kaikissa paikoissa pitäisi viljellä aivan kaikkea mahdollista, mikä on vain mahdollista, jotta määrää saataisiin suuremmaksi. Lisäksi esimerkiksi hyönteisten viljeleminen voisi olla viisasta. Geenitekniikan avulla voitaisiin tehdä lajeista kestävämpiä ja jakelemalla viljat nopeasti, niitä ei jäisi mätänemään.

- laadun parantamiseksi

Panostamalla luonnonmukaiseen viljelyyn tai ainakin ekstensiiviseen viljelyyn. Tulokset ovat pienempiä, mutta laatu paranee huomattavasti.

b) Ovatko nämä kaksi asiaa ristiriidassa keskenään? Perustele vastauksesi.

Mielestäni ne voisi saada toimimaan yhdessäkin, mutta enemmän ne kuitenkin ovat keskenään ristiriidassa, sillä tehotuotannolla saataisiin paljon enemmän ravintoa, mutta laatu ei varmastikaan olisi enää mitenkään päin hyvä. Toisaalta laatua parantamalla saadaan ravintoa vähemmän, mutta hyvän laatuista.

c) Mitä neuvoja antaisit maailman nälkäongelman ratkaisemiseen

- kehitysmaiden ihmisille

Syökää hyönteisiä, viljelkää maataa mahdollisuuksien mukaisesti ja kasvattakaa eläimiä!

- rikkaiden teollisuusmaiden ihmisille

Älkää kuluttako ravintoa niin paljoa! Voisitte auttaa kehitysmaita tällä ylijäämällä tai säästäisitte edes maapalloa!

5. Portfoliotyö: Maailmankauppa

1. Selitä käsitteet:

a) vienti ja tuonti

Ulkomaille viety tuote on vientiä ja tuontia on ulkomailta tullut tavara.

b) kauppatase

Tavaroiden viennin ja tuonnin arvojen erotus.

c) maailmanmarkkinat

Maailmanlaajuista tuontia ja vientiä.

d) halpatuotanto

Mahdollisimman halvalla hinnalla tuotettua.

e) piratismi

Tekijänoikeuksilla suojatun materiaalin laiton kopiointi tai levittäminen.

f) harmaa talous

Kansallinen harmaa talous on tuotannollista toimintaa, joka ei ole mukana kansantalouden tilinpidossa ja jää pois bruttokansantuotelaskelmista. Fiskaalinen harmaa talous on sinäänsä laillista taloudellista toimintaa, joka tapahtuu viranomaisilta salassa tai jonka tulo salataan siitä menevien verojen ja maksujen välttämiseksi.

g) rahakasvi

Länsimaihin ym. varten viljeltäviä ns. ylellisyysruokia: tupakkaa, teetä, kahvia, kaakaota ja sokeriruokoa.

h) vapaa kauppa

Kansainvälinen kauppa ilman tulleja.

i) Kiina-ilmiö

Länsimaisten yritysten tuotannon ja työpaikkojen siirtyminen halpaan tuotantoon pystyviin maihin.

2. Pohdi

a) Miksi joillekin valtioille vapaa kauppa on etu ja toisille haitta?

Vapaa kauppa vähentää kaupan esteitä ja levittää tuotantoketjuja valtionrajojen yli, ja tämä kiihdyttää köyhien maiden talouskasvua. Toisaalta taas vapaan kaupan köyhät maat kasvavat teollisuusmaita paljon nopeammin.

b) Miten harmaa talous voi vaikuttaa esimerkiksi Suomen talouteen?

Veroja kiertävät henkilöt voivat tehdä halvella, joten yritysten palveluja ei enää tarvita ja lopulta yritykset menevät konkurssiin ja työttömyys lisääntyy.

c) Miten Kiina-ilmiö on vaikuttanut Suomessa suomalaisiin yrityksiin ja teollisuuslaitoksiin, entä työntekijöiden ja tuotteiden hintoihin?

Lähettämällä tuotannon halpamaihin saadaan hintoja alemmaksi tai pidettyä ne samana, kun kilpailijat joutuvat nostamaan hintoja. Työntekijät todennäköisimmin menettävät työpaikkansa ja työttömyys lisääntyy. Suomalaisia yrityksiä on kaatunut ja siirtynyt halpamaihin, mikä on vaikuttanut pitkälti niiden suosioon Suomessa.

d) Mitä etuja ja haittoja voi olla ulkomaankaupasta?

Ulkomailta saamme sitä, mitä Suomessa ei voida tai osata itse tuottaa, mutta toisaalta oman maan tuotteet voivat hävitä näillä ulkolaisille hintansa puolesta, joten suomalaisten arvostus laskee ja työpaikat menevät.

3. Valitse yksi laittoman kaupankäynnin ala ja pohdi sen vaikutusta tuotteiden valmistajaan, salakuljetukseen, myyntiin ja ostajaan. Mitä voit kuluttajana tehdä laittoman kaupankäynnin vähentämiseksi.

a) piratismi

b) prostitutio

c) huumekauppa

d) asekauppa

e) ihmiskauppa

f) elinkauppa:

Siinä vaiheessa, kun tarvitsee itse jotain sisäelintä eikä hyvältä näytä sellaisen saamiseksi, tulee ehkä mietittyä kaikki mahdolliset vaihtoehdot. Voisihan niitä ostaa pimeästi, mutta siinä on riskinsä. Toisaalta jonosta poistuessasi voit pelastaa jonkun toisen hengen, mutta samalla voit menettää myös oman henkesi. Pimeästi ostetut sisäelimet ovat harvoin sitä, mitä sanotaan, sillä ne harvoin ovat veriryhmältään sopivia eikä toiminpidekään usein ole tarpeeksi steriili, joten onnistumisen mahdollisuus on hyvin pieni. Lisäksi hyvin todennäköisesti kuljetusta ei ole hoidettu asiallisesti, ja rahaa tämä toimempide vaatii vähintään tuplasti enemmän kuin sairaalassa. Joten ehkäpä ostajan oman henkensä säästämiseksi kannattaa kääntyä oikeiden lääkäreiden puoleen!

6. Portfoliotyö: Mentaalikartta osa 2

Piirrä maailmankartta uudelleen ilman apua. Onko maailmankuvasi kehittynyt? Miksi on? Miksi ei?

Edelliseen mentaalikarttaan verrattuna suurin muutos on mittasuhteissa, jotka tällä kertaa onnistuivat hieman paremmin. Lisäksi useampia saaria muistui mieleen. Muodot eivätkä kokosuhteet kuitenkaan juurikaan ole kehittynyt. Ehkä pientä kehitystä on nähtävillä, mutta ei juurikaan. Luulen, että missään vaiheessa en tämänkään kurssin aikana katsellut niin tarkasti mannerten muotoja tai etäisyyksiä, että olisin saanut ne oikein. Jos olisin tehnyt töitä enemmän karttojen parissa, olisi muutos varmaankin ollut huomattavampi.

2. Maailman tarkastelu alueiden herättämien mielikuvien avulla **

Pääsimme värittämään maailmankartan alueita sen mukaan minkälaisia tunteita mikäkin alue herättää. Omassa kartassani sininen kertoo positiivisista, punainen negatiivisista ja valkoinen neutraaleista tuntemuksista.

Kuten kuvasta huomaa, suhtaudun suurimpaan osaan maailmasta hyvin neutraalisti. En koe, että minun tarvitsisi suhtautua negatiivisesti mihinkään alueeseen, josta en sen tarkemmin osaa sanoa mitään. Jokaisessa maassa on varmasti myös jotain positiivista. Lisäksi seuraan niin vähän uutisointia tms., jotta voisin luoda suoria negatiivisia mielipiteitä. Tästä syystä on suhtaudun mieluiten mahdollisimman neutraalisti

Muutama maailmankolkka sain minut kuitenkin erityisen positiiviseksi, sillä nämä ovat maita, joissa haluaisin käydä tai olen jo käynyt. Merkitsin siniseksi vain ensimmäiseksi mieleeni tulleet. Näitä maita olivat Islanti, Espanja, Meksiko ja Uusi-Seelanti.

Lähde: http://www.pallontallaajat.net/maat/aasia-ja-oseania/uusi-seelanti-2/

Luulen, että etenkin positiiviseen suuntaan mieleni voi muuttua, mutta negatiiviseen suuntaan tarvitaan jo paljon syitä ja kokemuksia, sillä en halua luoda turhia ennakkoluuloja syyttäsuotta. Useimmat kuitenkin kokevat paljolti myös negatiivisia tunteita joitain maita kohtaan. Tällaisten näkemysten ongelma on usein, että tätä mielipidettä jaetaan eteenpäin ja näin saadaan myös muiden negatiiviset mielipiteet kyseistä maata kohtaan.

Stereotypioihin sorrun usein itsekin, vaikka kuinka yrittäisin niitä vältellä. Niitä on kuitenkin hankala vältellä, sillä tällaisia stereotypioita edesauttavia vaikuttajia tulee koko ajan useasta suunnasta lisää. Sama koskee valitettavasti myös ennakkoluuloja. Ihmisen mieleen voivat vaikuttaa helposti mm. muiden mielipiteet, uutisoinnit ja medioinnit, kirjat ja elokuvat, kiinnostuksen kohteet, omat kokemukset, omat käsitykset sekä asuminen. Vaikuttajia on  siis hyvin monia.

Mielestäni kukaan toinen ei voi tarkasti määritellä, minkä maalaiseksi minä tai kukaan muu määrittelee itsensä. Minä olen aina asunut kyllä Suomessa, joten tunnen olevani suomalainen. Toisaalta kuntien tasolla en tunne olevani lappeenrantalainen, vaikka seitsemän vuotta olenkin Lappeenrannassa asunut. Olen sisimmässäni jämsänkoskelainen ja tunnen tulevani omannäköiseeni paikkaan, kun saavun Jämsänkoskelle. Siellä on se, mistä minä eritoten pidän, nimittäin metsä ja järvi. Pieni paikka Keski-Suomessa, mutta minun lapsuudenkotini.

Omissa tuttavissani on ihmisiä, jotka ovat asuneet tai jopa syntyneet ulkomailla, ja useimmat etenkin ulkomailla syntyneet kokevat sisimmissään olevan tämän maan kansalaisia, eivätkä niinkään suomalaisina, vaikka he olisivatkin asuneet suurimman osan elämästään Suomessa. Useilla ihmisillä on voimakkaat tunnesiteet juuriaan kohtaan, kuten myös äidilläni. Tämän vuoksi muutimme Lappeenrantaan, kun äitini tunti niin suurta halua palata takaisin juurilleen, eikä mikään enää pidätellyt häntä.

Suomalaista ihmistä ei voi määritellä, mutta kuten myös kaikilla muilla, on myös suomalaisella stereotypiansa, josta monet ulkomaiset suomalaisen tunnistavat ja muistavat. Nämäkään stereotypiat eivät aina täysin pidä paikkaansa, mutta on niissä huomattavissa myös suomalaisia kuvaavia mielipiteitä. Ulkomaisilta ihmisiltä kysellessä suomalaiset tunnistaa usein isoista rinnoista, sinisistä silmistä, vaaleista hiuksista, ruisleivästä, junttiudesta, syrjäytyneisyydestä ja salmiakista. Suomalaiset ulkoiluttavat kadulla jääkarhujaan, eivätkä he päästä ketään käden ja puukon mittaa lähemmäksi. Näin siis ulkomaalaisten mielestä asia menee.

Lähde: http://www.jw.org/fi/

Ulkomailta muuttanut henkilö muuttuu lain silmissä suomalaiseksi, vasta Suomen kansallisuuden saatuaan, mutta kaikki lähtee sisältä, milloin hän itse kokee olevansa suomalainen, jos kokee ollenkaan. Minä suomalaisena olen kohtuullisen stereotyyppinen suomalainen. Arvostan luontoa, enkä aina liiemmin välitä muista ihmisistä, ja olen aika metsäläinen. Tavat ja kultuurimme yhdistää minut suomalaisiin, vaikken minäkään aina ihan stereotyyppisin suomalainen ole.

Kulttuurinen ja alueellinen identiteetti määrittävät mihin ihminen tuntee kuuluvansa. On mahdollista kuulua myös useisiin eri ryhmiin ja alueisiin.

Kulttuurisen globalisaation ansiosta maiden erilaiset tavat alkavat sekoittua keskenään. Yhteyksien lisääntyessä maissa kulttuurit ovat vuorovaikutuksessa keskenään, jonka seurauksena eri kulttuurien piirteet alkavat sekoittua. Nykypäivän ihmiset eivät välttämättä edes tiedä, jos jokin tapa onkin alkujaan jostain toisesta kulttuurista, sillä he ovat alkaneet jo pitää tätä omanaan. Usein kulttuurien sekoittuessa tavat saavat maan säväyksen, mutta piirteet ovat silti jostain muualta. Tällaisiin kulttuurien välillä sekoittuneisiin asioihin voi laskea mm. murteet, kielet, tapakulttuurin sekä ruuan ja juoman. Globaaleiksi on muuttuneet mm. kebab-ruuat, pizza, viini, pasta, roskaruoka, Pepsi, Coca Cola, tatuoinnit, alkoholi ja pikkusanat, kuten yolo ja lol.

3. Väestönkasvu

Luonnollisten väestönmuutostekijöiden eli syntyvyyden ja kuolleisuuden erotusta kutsutaan luonnolliseksi väestönmuutokseksi. Syntyvyys lisää ja kuolleisuus laskee luonnollista väestönmuutos, kun taas tulomuutto lisää ja lähtömuutto laskee muuttovoittoa tai muuttotappiota. Luonnollinen väestönmuutos ja muuttovoitto tai muuttotappio vaikuttavat yhdessä alueen väkiluvun muutokseen.

Joissain maissa syntyvyys on suurta, kun taas toisissa syntyvyys on lähes olematonta. Syyt ovat pääasisssa kulttuurisidonnaisia. Syitä lasten suureen määrään voi olla esimerkiksi uskonnolliset tai olosuhteelliset syyt. Esimerkiksu joissain uskonnoissa lapset symboloivat vaurautta ja toisissa ehkäisy on kielletty, sillä seksi on tarkoitettu vain lisääntymiseen ja etenkin esiaviollinen seksi on kielletty. Olosuhteiden puolesta mm. lapsia synnytetään, jotta saataisiin työvoimaa perheelle tai toivotaan, jos joku lapsista selviäisi. Myös toisen sukupuolen haluamisen seurauksena voi lapsia joutua tekemään useamman. Jotkut taas haluavat paljon lapsia ja lapsien myötä etenkin Suomessa on mahdollista saada lapsien myötä kaupungilta lisää tukia ja sitä myötä rahaa. Toisaalta joissain maissa ei ole tietoa ehkäisyn käytön mahdollisuudesta saatika, että ehkäisyvälineitä olisi saatavilla. Toisaalta syy voi olla myös täysin kulttuurinen. Joissain maissa ei ole mahdollista saada vanhuushoitoa julkista kautta, joten on hankittava lapsia, jotka hoitaisivat vanhempiaan heidän ollessaan vanhoja.

Myös lapsien pienessä tai olemattomassa määrässä syy voi olla puhtaasti kulttuurinen. Toisaalta lapset ovat myös suuri kuluerä, eivätkä kaikki tahdo lapsia. Joillakin syntyvyys huonoa ja lapsenteko on hankalaa, tai lapsentekoikä venyy liian pitkäksi esimerkiksi pitkän opiskeluajan vuoksi, sillä opiskelujen vuoksi lapsenteko usein venyy eikä niin montaa ennätä tehdä ennein kuin ikä tulee ns. vastaan.

Korkeita syntyvyyslukuja saataisiin laskuun rajoittamalla, että esimerkiksi vain yksi lapsi perhettä kohden ja jo opiskeluun panostus voisi auttaa. Myös aborttien tekemisoikeus ja ehkäisystä tiedottaminen voisivat hillitä korkeaa syntyvyyttä.

Lähde: http://jasentiedote.chamber.fi/

Ajan myötä myös eliniänodote on kasvanut, etenkin naisilla. Vähävaraisemmilla ihmisillä tosin on rikkaita vähemmän varaa lääkäriin, paitsi onhan esimerkiksi Suomessa tarjolla julkinen terveydenhuolto ja onhan se tyhjää parempi, muttei se kuitenkaan kata paljoa. Parempituloisilla ihmisillä on enemmän varaa laittaa lääkäriin ja lääkkeisiin. He voivat mennä yksityisen terveydenhuollon puolelle, johon pääsee julkista varmemmin ja jatkotoimenpiteisiin on paremmat mahdollisuudet päästä yksityisen puolen kautta. Valitettavasti yksityisen puolen hinnatkin ovat sen mukaiset ja vähävaraisille ihmisille usein liian kalliit.

Elintapa, koulutus ja perintöerot muun muassa vaikuttavat eliniänodoitteeseen. Etenkin Suomessa, mutta myös muualla länsimaissa, Australiassa ja Japanissa on korkeat eliniänodoitteet. Kehityismaissa väkiluku kasvaa teollisuusmaita huomattavasti nopeammin.

Lähde: www.talouselama.fi

Väkiluku kehittyy kehittymistään, jos lapsia tehdään koko ajan vain lisää. Tästä syystä olisi hyvin tärkeää, että syntyvyyttä saataisiin laskemaan, sillä jos väkiluku vain kasvaa, maailma kuormittuu koko ajan lisää ja lopulta kantokyky tulee vastaan ja väkiluku romahtaa. Etenkin terveydenhuollon parantuessa elintaso nousee, joten rajoittavat tekijätkin vähenevät. Onneksi kuitenkin on vielä rajoittaviakin tekijöitä ja sairauksia. Joissain maissa lapsien suuren määrän tekoa yritetään rajoittaa pakkokeinoin, mutta tätäkin osataan vältellä. Näissä maissa on usein toiveena saada poikalapsia ja tyttöjä syntyessä heidät laitetaan kadulle asumaan, sillä perheessä lapsimäärä ei saa kasvaa tiettyä suuremmaksi.

4. Kehitys

Kehitystä voidaan tilastoida tuloilla, eliällä ja lukutaitoa. Kehitystä mitattaessa voidaan nopeasti huomata, kuinka kaikki tekijät vaikuttavat toinen toisiinsa.

Esimerkiksi onnellisuutta on erittäin vaikea tilastoida, koska jokainen kokee onnellisuuden omalla tavallaan. Jotta tilastointi olisi mahdollista, tarvitsisi onnellisuus määritelmän ja kenelle voidaan antaa sellainen oikeus, joka saisi määritellä onnellisuuden? Myös mm. demokratia ja vapaus kuuluvat vaikeasti tilastoitaviin.

Lähde: http://www.dlc.fi/~etkirja/et13.htm

Myöskin kehitystä on vaikea määritellä, sillä vastakkain ovat esimerkiksi kehitysmaat ja teollisuus, sillä kritisoidaan kehitystä ja tuhotaan samalla luontoa. Kuitenkin halutaan kehittyä. Kehitysmaiden on vaikea omavaraistua, kun kehitysapu on synnyttänyt taloudellista riippuvuutta, eikä heillä ole kohta enää mahdollisuuksia valita itse, miten he käyttävät olemassa olevat resurssinsa. Kehitysideologiaa onkin kritisoitu. Ja tämän jäkevyys onkin hyvin kaksi puolinen juttu, sillä toisaalta kehitysmaissa todennäköisesti ei olisi tätä vähääkään tällaista elämää kuin nyt, jos kehitysapua ei tulisi, mutta toisaalta ainakin tässä määrässä apua aiheutetaan lähinnä riippuvuutta avunsaamisesta. Ehkäpä, jos saataisiin jostain suuri aalto apua, voitaisiin kehitysmaiden ihmiset nostaa niin sanotusti omilleen. Käytännössä tätä olisi kuitenkin erittäin vaikea toteuttaa, sillä avusta riippuvaiset ihmiset eivät välttämättä pystyisi jatkamaan elämäänsä omillaan.

Lähde: www.tietysti.fi

Myös länsimaista, voimakkaaseen taloudelliseen kasvuun ja kilpailuun nojaavaa kehitysideolofiaa on kritisoitu. Teollisuusmaissa tuhotaan mittaamattomasti alkuperäistä ja tärkeää luontoa kehityksen nimissä. Tämän lisäksi jatkuvasti kasvava tuotanto ja kulutus ovat synnyttäneet valtavia määriä jätteitä. Jätteet on viety kehitysmaihin, sillä rikkaiden maiden omat jätteenkäsittelykapasiteet ovat osoittautuneet riittämätömiksi. Kehitysapuna on viety kehitysmaihin paljon sellaista teknologiaa, joka on aiheuttanut enemmän haittaa kuin hyötyä. Idea on ollut hyvä, mutta toteutus on ontunut huomattavan paljon.

5. Väestön alueellinen jakautuminen **

Väentiheys ilmaisee asukkaisen määrän neliökilometrilla eli as/km². Väentiheyteen eli asutuksen jakautumiseen vaikuttaa olosuhteet, sillä esimerkiksi Lapin tuntureilla asutus on hyvin harvaa, mutta taas Etelä-Suomessa useilla paikoilla, etenkin keskusta-alueilla, asutus on hyvinkin tiuhaa. Vaikka koko Suomen väentiheys vuonna 2013 oli 17,9 as/km², on esimerkiksi Enontekijöillä, Utsjoella ja Savukoskella väentiheys vain 0,2 as/km², kun taas Helsingissä väentiheys on keskimäärin 2826 as/km² ja Lappeenrannassa keskimäärin 50 as/km². Koko Suomen väentiheys on harva juuri siitä syystä, että asutus on jakautunut erilailla eri alueilla. Vaikka Helsingin väentiheys olisin suuri, on Suomen Lapisissa myös paljon erittäin vähän asuttuja alueita, joka vaikuttaa paljon koko Suomen väentiheys-lukuun.

Tiheään asuttu alue, Toronto

Vaikka Lappeenrantakin on kohtuullisen asuttu alue, sisältää sekin harvoin asuttuja alueita, kuten Nuijamaa ja Joutseno. Eikä Lappeenrannassa ole esimerkiksi korkeita kerrostaloja, joka mahdollistaisi monen ihmisen asumisen pienellä alueella neliökilometrejä katsoessa.

Kokonaan harvaan asuttuja alueita on mm. sademetsät, aavikot ja Antarktis. Myöskin mm. Islannissa, Grölannissa, Alaskassa ja Siperiassa on valtaosa harvaan asuttuja alueita.

Harvaan asuttu alue, Saariselkä

Tiheään asuttuja alueita ovat etenkin suurkaupungit ja muutamat maat, kuten Kairo, Intia ja Kiina. Useat maat, kuten Venäjä ja Yhdysvallat, ovat laajoja maita, joissa ihmisiä asuu runsaasti, mutta myös nämä maat sisältävät alueita, joilla asutus on harvaa, joten korkeimpien väentiheyslukujen joukkoon ne eivät pääse.

Tiheimpiä ja harvimpia alueita miettiessäni olisin tiheimmin asuttuihin alueisiin laittanut Kiinan, Intian, Japanin ja Yhdysvallat, mutta oikeastaan Monaco (16905 as/km²), Singapore, Vatikaani, Malediivit ja Malta kohoavat tiheimmin asuttujen alueiden listan kärkeen. Olin aivan unohtanut saaret, joissa tosiaan on pieni ja rajallinen tila, missä asua, joten väentiheyskin näin ollen on usein suurempi. Harvimmin asuttuihin alueisiin olisin laittanut Mongolian ja Alaskan, joista Mongolia (2,0 as/km²) oli ainut kärjessä oleva ja sen lisänä siellä olisi mm. Namibia, Australia, Surinam, Mauritania ja Islanti (3,0 as/km²). Yllättävää kyllä harvimmin asuttujen alueiden listalla Kanada oli yhdeksäntenä, mutta Kanada, kuten monet muut listalla olevat ovat laajoja alueita, jossa asutus on levittäytynyt laajalle alueelle.

Väestö jakaantuu eri alueille

Mantereiden koossa asutuksen tiheyttä tarkkaillessa on huomattava, että valtaosa tiheästi asutuista alueista on nimenomaan päiväntasaajan pohjoispuolella. Etenkin Eurooppa ja Itä-Aasia ovat tiheästi asuttuja. Pohjois-Amerikan itäosissa, Meksikossa ja Kaakkois-Aasiassa on tiheästi asuttuja alueita runsaasti, sillä siellä on myös teollisuutta ja suuria satamia. Monessa paikassa asutus on keskittynyt rannikolle veden lähelle, sillä vedestä on paljon hyötyä.

Harvan ja tiheän asutuksen syyt jaetaan kahteen pääosaan, jotka ovat luonnonmaantieteelliset syyt sekä kulttuurimaantieteelliset syyt. Luonnonmaantieteellisiin syihin luetaan mm. ilmasto, maaperä, pinnanmuodot, makea vesi, vesistöt, energiansaanti sekä raaka-aineet. Kulttuurimaantieteelliset syyt puolestaan pitävät sisällää esimerkiksi uskonnon, teollisuuden, siirtomaat, taikauskon, kauppareitit, historian ja globalisaation, joka sisältää mm. (kulku)yhteydet muihin maihin.

Lähde: historianet.fi

Sekä harvaan asutussa, että tiheästi asutussa alueessa on omat hyvät ja huonot puolensa. Esimerkiksi Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa luonto on säilynyt paljon paremmin kuin monessa muussa hieman tiheämmin asutussa maassa. Tiheästi asutuissa maissa on tuhottava luontoa, jotta saadaan ihmisille lisää tilaa asumiseen, eikä joissain paikoissa olen kunnollista luonnon rauhaa havaittavissa juuri missään. Toisaalta taas tiheästi asutuissa maissa kaikki tarpeellinen ja vähemmän tarpeellinen on aivan lähellä, lähes kävelymatkan päässä, jos verrataan esimerkiksi Islantiin tai Lappiin, jossa lähimpään kauppaankin voi matkaa tulla jo useita kilometrejä. Pääosin tiheästi asutut alueet saastuttavat enemmän luontoa, vaikka harvemmin asutuilla alueilla esimerkiksi autot ovat pakosti enemmän käytössä. Niitä on kuitenkin vähemmän kuin tiheästi asutuilla alueilla, joten saastumista ei tapahdu yhtä paljon. Toisaalta taas tiheämmin asuvat ihmiset ovat keskimääräistä sosiaalisempia, sillä he joutuvat todennäköisemmin joka päivä useamman kerran sosiaaliseen kanssakäymiseen vieraan ihmisen kanssa.

Nykypäivänä ero ei enää ole aivan niin suuri kuin ennen, jos mietitään kahta samanikäistä esimerkiksi Akranesissa ja Helsingissä asuvaa nuorta. Nykypäivän elektroniikka on saavuttanut myös harvempaan asutut alueet, joten yhteydenpito niillä on helposti mahdollista. Toisaalta edelleenkin todennäköisemmin akranesilainen nuori arvostaa enemmän luontoa, eläimiä ja ulkona olemista kuin helsinkiläinen kotiinsa jumittunut nuori, sillä on hyvin todennäköistä, että akranesilainen joutuu tekemään esimerkiksi maatilan töitä, kun taas helsinkiläisellä ei ole koulussa käymisen lisäksi muita velvoitteita. Akranesilainen oppii varmemmin vastuuta ja elämää töiden ohessa, kun helsinkiläinen käyttää aikansa lähinnä pelatessa tietokoneella. Akranesilainen oppii myöskin kulkemaan pitkiä matkoja ja kiipeämään vuorilla, eli liikkumaan enemmän, vaikka Helsingissäkin olisi paljon liikuntapaikkoja, niin todennäköisimmin helsinkiläinen nuori ei niitä niin hyödynnä, kun ei ole pakko. Toisaalta akranesilainen kulkee yhteisbussilla kouluun, kun taas helsinkiläinen voi hyödyntää esimerkiksi rautiovaunuja koulumatkallaan.

Lähde: http://185.22.134.6/verkkolehti/?site=1&page=3&w=47

Vaikka oletettaisiinkin, että tiheämmässä asuvat ihmiset ovat sosiaalisilta suhteiltaan parempia, ei asia aina ole näin, sillä ihmisiä on niin paljon, ettei välttämättä sitä omaa tiivistä ystäväporukkaa löydy. Tosin myöskin kulttuuri- ja maakohtaisia eroja on sosiaalisuudenkin välillä.

6. Muuttoliikkeet **

Muuttoliikkeitä voidaan luokitella kahteen eri luokkaan. Vapaaehtoiseen muuttoliikeeseen kuuluvat siirtolaisuus eli laiton ja laillinen maastamuutto sekä vierastyövoima eli maansisäinen, maiden välinen ja kausimuutto, myös yleinen kausimuutto tai kausityön perässä muutto.

Pakotettuun muuttoliikeeseen puolestaan kuuluvat maassamuutto eli evakko (kuten Karjalasta Etelä-Suomeen muuttaneet), pakolaisuus eli kiintiöpakolaisuus (Suomessa 750 hlö/vuosi) ja turvapaikanhakija (turvapaikkaa Suomessa haki 4035 vuonna 2008, mutta pääsi vain 89), ympäristöpakolainen eli ei omaa virallista pakolaisstatusta sekä pakkosiirrot eli esimerkiksi ihmiskauppa ja juutalaisvainot.

Lähde: www.voice.fi

YK:n pakolaismääritelmän mukaan pakolainen on ihminen, joka on paennut kotimaastaan, koska hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi rotunsa, etnisen taustansa, uskontonsa, kansallisuutensa tai poliittisen käsityksensä takia tai sen takia, että hän kuuluu tiettyyn yhteiskuntaryhmään, ja joka oleskelee sen maan ulkopuolella, jonka kansalainen hän on, ja joka mainitun vuoksi ei voi tai halua palata takaisin.

Lähde: www.migri.fi

Pohjois-Amerikassa, Venäjällä ja Suomessa nettomuutto on suurta, kun taas tappio on suuri mm. Afrikassa, Afkanistanissa ym. alueilla. Tappion suuruuteen vaikuttaa sodat ja huonot oltavat, jotka ajavat ihmisiä pois kyseisestä maasta. Suomeen eniten pakolaisia tulee mm. Irakista, Venäjältä, Somaliasta ja Nigeriasta. Lisäksi muuten pakolaisia tulee paljon Vietnamista, Sudanista ja Turkista.

Lähde: global.finland.fi

Siirtolaisesta on sekä hyötyä että haittaa lähtömaalle. Hyötyä tuovat avonaiset työpaikat, lisää tilaa, muualta muuttaa lisää väkeä joka edesauttaa globalisaatiota, liikennesaasteiden väheneminen ja elinvarojen jakaminen useammalle. Haittaa lähtömaalle tulee työvoiman ja verotulojen vähenemisestä sekä ns. aivovuodosta, joka aiheutuu, kun uusi tieto lähtee, joten lähtömaa ei pääse kehittymään.

Kaupunkitasolla hyvä esimerkki on haitasta lähtökaupungille on oma kotikaupunkini. Vielä seitsemän vuotta sitten asuessani siellä kaupunki oli voimissaan, mutta viime kesänä kaupungilla kävellessäni tajusin kuinka kuollutta siellä olikaan. Kun liikkeillä ja etenkin alueen lähes pääelinkeinona toimivana metsä- ja paperiteollisuudella menee huonosti, se vaikuttaa kaikkeen. Työpaikat menevät, joten on muutettava muualle töihin ja tämä taas vie asiakkaita keskustan liikkeistä, joten ne lopetetaan. Ja pikku hiljaa monipuolisuus vähenee huolella. Lopulta käy niin, että sairaanhoito siirtyy 100 kilometrin päähän kaupungista, työpaikkoja lähtee vieläkin enemmän ja ihmiset muuttavat pois. Vain erittäin harvat nuoret haluavat jäädä enää kaupunkiin, joten uuden ideatkin lähtevät eikä niille olisi enää käyttäjiäkään. Pienet koulut lakkautetaan ja jo valmiiksi isot koulut yhdistetään. Perustoiminnot vielä hoituvat, mutta oikein mitään extraa ei enää kaupunkiin jää, lukuunottamatta kokoajan alaspäin menevää paperitehdasta ja vaihtelevalla menestyksellä toimivaa laskettelukeskusta, näin kärjistetysti.

Lähde: www.vastavalo.fi

Myös tulomaalle siirtolaisuudesta on hyötyä ja haittaa. Haittaa aiheuttavat työttömyys, joka johtaa mahdolliseen rikollisuuteen ja slummiutumiseen, verojen nousu sekä verorahoilla eläminen, etenkin jos kyseessä on elintasopakolainen. Mutta siirtolaiset tuovat myös hyötyä, joita on mm. lisääntyvä työväen määrä, kulttuurin avartuminen, tietotaidon siirtyminen väestön mukana sekä verotulot. Kulttuurin avartuminen ja tietotaidon siirtyminen väestön mukana näkyy myös työssä, sillä on esimerkiksi ihmisiä, jotka alkavat opetella maan kieltä, jonne ovat muuttaneet ja tämän jälkeen he voivat antaa oman panoksensa työhön, jota he aikovat tulevaisuudessa tehdä. Heillä on maastaan oma kokemus, jota he voivat jakaa uudessa maassa ja samalla uuden maan ihmiset voivat avartaa maahan muuttaneen henkilön maailmaa opettamalla hänelle tapojaan.

Lähde: peda.net

Yhdysvaltoihin on aikoinaan muuttanut erittäin paljon siirtolaisia ja muuttaa edelleenkin. Tämän vuoksi Yhdysvallat onkin hyvin värikäs maa. Jokainen tuo maahan jotain uutta, etenkin jos katsotaan kansojen tasolla. Yleisesti ottaen Yhdysvalloissa, etenkin tietyissä osissa, on myös huomattavan suvaitsevaisia ihmisiä, jotka elävät sulassa sovussa, vaikka eivät olekaan alkuperältään samasta maasta ja näyttävät tämän vuoksi hieman erilaisilta. Yhdysvaltoihin muuttaneista siirtolaisista eniten on tullut Meksikosta eli n. 23,7% (tilastot vuodelta 2010), toisiksi eniten Kiinasta eli n. 4,7% sekä kolmanneksi eniten Filippiineiltä eli n. 4,2%.

New York on hyvin värikästä kansaltaan, sinne muuttaneiden siirtolaisten ansiosta.

Suomessa on enemmän muuttotappiota kuin muuttovoittoa, vaikka etelässä on voittoakin, mutta Lapin ja Itä-Suomen tappiot tekee niin paljon tappiota, että tappiota tulee voittoa enemmän. Yllättävää kyllä pääkaupunkiseutu ei ole muuttovoittoisin, vaan vain hieman muita ylempänä. Tähän on syynä se, ettei perheitä välttämättä haluta kasvattaa ns. suurkaupungin sykkeessä, vaan perheelle halutaan rauhallinen ympäristö elää ja kasvaa, mutta pääkaupungin lähelle kyllä halutaan, jotta sinne päästään esimerkiksi nopeasti töihin, ja jotta kulkuyhteydet ovat hyvät. Eräs tällainen kaupunki on Lahti, joka on hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsingistä, mutta siellä on kuitenkin huomattavasti Helsinkiä rauhallisempaa, joten sinne muutetaan kasvattamaan perhettä, vaikka työpaikka olisikin pääkaupunkiseudulla.

7. Kaupungistuminen **

EU:n määritelmän mukaan kaupungiksi lasketaan vasta, kun asukkaita on vähintään 50000 ja väentiheys on yli 50 as/km². Suomessa kaupungin määritelmään menevät vain Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku ja Lahti, mutta Suomessa mikä tahansa kunta saa käyttää nimitystä kaupunki.

New York on hyvin kaupungistunut

Tilastokeskuksen mukaan kaupunkimaisia kuntia ovat ne, joiden väestöstä vähintään 90% asuu taajamassa tai suurimman taajaman väkiluvun on vähintään 1500. Näistä tiedoista huolimatta luen Lappeenrannan kaupungiksi, sillä kaupungissa kuuluisi olla sairaala, kun taas kunnassa on terveyskeskus ja samoilla linjoilla oli myös luokkatoverini Emilia.

Lappeenranta ei ole virallisesti kaupunki. Lähde: www.eu2006.fi

Aikaisemmin kaupungit syntyivät lähinnä sinne, missä oli saatavilla tarpeeksi energian ja teollisuuden tarvitsemia raaka-aineita. Esimerkiksi vesistöt yhdistettynä kivihiileen saadaan vesireitit, jolla kivihiiltä voidaan kuljettaa. Lappeenrantakin sijaitsee vesistön lähellä ja vettä hyödynnetäänkin puu- ja paperiteollisuuden apuna.

Nykyään kaupunkien menestymiseen vaikuttaa monet muut tekijät, sillä tekniikan kehittyessä kuljetus onnistuu paremmin. Suomessa ja muissa länsimaissa kaupunkien menestymiseen vaikuttaa mm. yleisvaikutelmana sijainti, johon sisältyy mm. turismi, teollisuuden raaka-aineet, työllistymismahdollisuudet, vesitiet, kulkuyhteydet, koulutusmahdollisuudet, niiden laatu, maksuttomuus ja monipuolisuus, media, historia, sosiaalinen turva, kuten terveydenhuolto ja hyvinvointivaltio sekä yritysten houkuttelu ja mahdollisuuksien antaminen yrityksille. Näiden lisäksi myös lähituotanto, joka on mediaseksikästä nykyään ja toki lähiruuan mahdollisuudet.

Nykyään tuotteiden kuljetus on helpompaa. Lähde: leikisti.fi

Kuten luokkatoverini Emma sanoi, on hyvin ristiriitaista kannustaa yrittäjyyteen, kun pieniä yrityksiä kuitenkin kaatuu koko ajan isojen tieltä pois. Näin on käynyt vähän myös kotipaikkakunnallani.

Jos pääsisin kehittämään kotipaikkakuntaani, yrittäisin saada sinne elämää. Siellä ympäröi uskomattoman kaunis luonto, mutta se tuntuu jäävän liian vähälle huomiolle. Lisäksi yrityksiä ja ihmisiä pitäisi saada sinne enemmän, jotta kaikkia alkaisi taas pyöriä. Kaiken työn aloittaminen olisi varmasti vaikeaa, sillä millä saada ihmiset haluamaan pienelle paikkakunnalle, jonka suuri elinkeino on kuihtumassa. Toisaalta onhan siellä Himos, jossa talvella on laskettelijoita ja kesällä konsertissa kävijöitä. Eikä Himoksen avulla voida koko kaupunkia voida pyörittää. Pitäisi saadaa mukaan nuoria tai muuten edes kekselijäitä, joiden avulla sinne saataisiin jotain uutta ja hienoa, joka vetäisi ihmisiä puoleensa. Harkita voisi jopa kokeilla Trafin pakettikokeilu, jolla saisi käyttää jonkin verran taksia, autoa ja julkisia kulkuvälineitä johonkin pakettihintaan kuukaudessa!

Maailman kaupungistumisasteen mukaan kaupungistuneimmat valtiot on Brasilia, Ruotsi, Iso-Britannia, Australia, Uusi-Seelanti, Islanti sekä Yhdysvallat tai oikeastaan koko Pohjois-Amerikka. Myös Singapore ja Monaco ovat erittäin kaupungistuneita. Vähiten kaupungistuineita valtioita löytyy Afrikassa ja Aasiassa, vaikka Aasiasta löytyykin myös eniten yli 10 miljoonan asukkaan kaupunkeja.

Islanti Reykjavik

Kaupungin kasvuun liittyy luonnollinen väestönkasvu ja muuttoliike maaseudulta kaupunkiin. Luonnollinen väestönkasvu selittää noin 60% kaupunkiväestöstä, siihen kuuluu korkea syntynyyt ja kuolleisuuden väheneminen esimerkiksi lääkkeiden ansiosta. Muuttoliike maaseudulta kaupunkiin selittää noin 40% kaupunkiväestön kasvusta.

Ihmisten muuttaessa maaseudulta kaupunkiin, muuttuu elämä jonkin verran. Suomessa ja kehitysmaissa näin tapahtuessa löytyy paljon samoja muutoksia, mutta jonkin verran myös erilaisia. Kehitysmaissa muutto tuo tällaisia muutoksia, kuten palvelut tulevat lähemmäksi, apu on lähempänä, saasteet, työn saannin vaikeus, elintason paraneminen, rikollisuus, hygieniaongelmat kuten taudit eikä kaupunkin rakenne pysy perässä, sillä esimerkiksi viemäriverkosto puuttuu, joka johtaa lopulta slummiutumiseen. Kaupunkeihin lähdetään toiveena parempi elämä, muttei sitä välttämättä ikinä tule. Suomessa viemäriverkostot löytyvät, muttei Suomessakaan muutto täysin ongelmatonta ole. Suomessa muutoksia tulee mm. saasteista, palveluiden tulemisesta lähemmäksi, avun lähemmäksi tuleminen, päästöt vähenevät, kun matkat lyhenevät, kaupungin sisällä taas päästöt lisääntyvät, etäisyys lyhenee, joten aikaa kuluu vähemmän ja työllisyys lisääntyy, mutta töihin saattaa olla vaikea päästä. Kehitysmaissa on enemmän ongelmia kuin Suomessa, ja ongelmista suurin on varmaankin slummit.

Kaupunkirakenne malleja on kehä eli vyöhykemalli, moniydinmalli ja sektorimalli. Lappeenranta kuuluu moniydinmalliin.

Lähde: helsinki.fi

Kaupungissa asuminen egologista,

Metrojen verkosto verraton,

Siellä jalat vie ja jalat tuotannollista

ja yhteisliikenne perille vie.

8. Luonnonvarat

Luonnonvaroja on mm. maito, kulta, öljy, tuuli, vesi, villa, hirvet, multa, hiili, maakaasu ja turve. Luonnonvarat jaetaan kuitenkin aineellisiin ja aineettomiin luonnonvaroihin. Aineettomiin luonnonvaroihin sisältyy maiseman kauneusarvo, luonnon monimuotoisuus, kulttuurinen monimuotoisuus, luonnon puhtaus ja hiljaisuus. Aineelliset luonnonvarat vielä kolmeen osaan. Ensimmäinen osa uusiutumattomat jaetaan kierrätettäviin: metallit esim. alumiini, mineraalit, esim. lasin raaka-aineet, ja kertakäyttöisiin: fossiiliset polttoaineet, uraani ja turve. Toinen osa on uusiutuvat, jos käytetään kestävästi: kasvit esim. puut, eläimet kuten kalat ja maaperä. Kolmas on uusiutuvat, jotka jaetaan kahteen osaan eli jatkuvasti käytettävissä: Auringon energia, tuulienergia, vesienergia sekä geoterminen energia, ja lyhyessä ajassa uusiutuvat: viljasadot, energiakasvit, karja ja puhdas makea vesi.

Lähde: yle.fi

Luonnonvarojen kestävä käyttö tarkoittaa luonnonvarojen säästämistä ja kierrättämistä. Suomalaisen ekologinen jalanjälki on 6,6, vaikka tilaa olisi vain 1,9 hehtaaria eli maapallo käy jo säästöliekillä. Tämän vuoden elinvarat on jo käytetty aikoja sitten, koska ihmiset kuluttavat koko ajan enemmän ja enemmän ja ekologinen jalanjälki kasvaa kasvamistaan.

Ekologinen jalanjälki kertoo, kuinka paljon maata ja vesialueita tarvitaan tyydyttämään jokaisen tarpeet, eli kuinka plsjon maata ja vesialueita tarvitaan tuottamaan käyttämämme ravinto sekä kuika paljon maata ja vesialueita tarvitaan vastaanottamaan tuttamamme jäte. Ekologista jalanjälkeä käytetään kestävän kehityksen mittarina. Ekologinen jalanjälki mitataan hehtaareina ja esimerkiksi maapallon asukkaiden keskimääräinen ekologinen jalanjälki on tällä hetkellä noin 2,7 hehtaaria.

Lähde: mtv.fi

”Maapallo elää velaksi!”

On vaikeaa saada ketään tekemään jotain haluamattaan. Pitäisi kehitellä tapa, jolla nuoret saataisi kiinnostumaan enemmän kestävästä kehityksestä ja kierrätyksestä. Myös vanhemmat henkilöt pitäisi saada kiinnostumaan, mutta tosiasia on se, etteivät kaikki pysty tai jaksa lähteä kuljettamaan roskia ja muita jätteitä kierrätyspisteille. Minä olen asunut taloudessa, jossa suurin osa roskista kierrätetään, mutta nykyään pihasta löytyy vain sekajäteastia, eikä bussissa roskien kuljettaminen kuulosta viisaalta idealta, niin kierrättäminen on hieman jäänyt, niin valitettavaa kuin se onkin. Siltikin kannatan ehdottomasti kierrättämistä ja kestävä kehitys on hyvä juttu. Ehkä tarvittaisiin kunnon koulutustilaisuuksia ja esimerkkejä yms. kierrätyksestä, siltikään kaikki eivät sitä tee, mutta hyvää kannattaa yrittää.