6. Muuttoliikkeet **

Muuttoliikkeitä voidaan luokitella kahteen eri luokkaan. Vapaaehtoiseen muuttoliikeeseen kuuluvat siirtolaisuus eli laiton ja laillinen maastamuutto sekä vierastyövoima eli maansisäinen, maiden välinen ja kausimuutto, myös yleinen kausimuutto tai kausityön perässä muutto.

Pakotettuun muuttoliikeeseen puolestaan kuuluvat maassamuutto eli evakko (kuten Karjalasta Etelä-Suomeen muuttaneet), pakolaisuus eli kiintiöpakolaisuus (Suomessa 750 hlö/vuosi) ja turvapaikanhakija (turvapaikkaa Suomessa haki 4035 vuonna 2008, mutta pääsi vain 89), ympäristöpakolainen eli ei omaa virallista pakolaisstatusta sekä pakkosiirrot eli esimerkiksi ihmiskauppa ja juutalaisvainot.

Lähde: www.voice.fi

YK:n pakolaismääritelmän mukaan pakolainen on ihminen, joka on paennut kotimaastaan, koska hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi rotunsa, etnisen taustansa, uskontonsa, kansallisuutensa tai poliittisen käsityksensä takia tai sen takia, että hän kuuluu tiettyyn yhteiskuntaryhmään, ja joka oleskelee sen maan ulkopuolella, jonka kansalainen hän on, ja joka mainitun vuoksi ei voi tai halua palata takaisin.

Lähde: www.migri.fi

Pohjois-Amerikassa, Venäjällä ja Suomessa nettomuutto on suurta, kun taas tappio on suuri mm. Afrikassa, Afkanistanissa ym. alueilla. Tappion suuruuteen vaikuttaa sodat ja huonot oltavat, jotka ajavat ihmisiä pois kyseisestä maasta. Suomeen eniten pakolaisia tulee mm. Irakista, Venäjältä, Somaliasta ja Nigeriasta. Lisäksi muuten pakolaisia tulee paljon Vietnamista, Sudanista ja Turkista.

Lähde: global.finland.fi

Siirtolaisesta on sekä hyötyä että haittaa lähtömaalle. Hyötyä tuovat avonaiset työpaikat, lisää tilaa, muualta muuttaa lisää väkeä joka edesauttaa globalisaatiota, liikennesaasteiden väheneminen ja elinvarojen jakaminen useammalle. Haittaa lähtömaalle tulee työvoiman ja verotulojen vähenemisestä sekä ns. aivovuodosta, joka aiheutuu, kun uusi tieto lähtee, joten lähtömaa ei pääse kehittymään.

Kaupunkitasolla hyvä esimerkki on haitasta lähtökaupungille on oma kotikaupunkini. Vielä seitsemän vuotta sitten asuessani siellä kaupunki oli voimissaan, mutta viime kesänä kaupungilla kävellessäni tajusin kuinka kuollutta siellä olikaan. Kun liikkeillä ja etenkin alueen lähes pääelinkeinona toimivana metsä- ja paperiteollisuudella menee huonosti, se vaikuttaa kaikkeen. Työpaikat menevät, joten on muutettava muualle töihin ja tämä taas vie asiakkaita keskustan liikkeistä, joten ne lopetetaan. Ja pikku hiljaa monipuolisuus vähenee huolella. Lopulta käy niin, että sairaanhoito siirtyy 100 kilometrin päähän kaupungista, työpaikkoja lähtee vieläkin enemmän ja ihmiset muuttavat pois. Vain erittäin harvat nuoret haluavat jäädä enää kaupunkiin, joten uuden ideatkin lähtevät eikä niille olisi enää käyttäjiäkään. Pienet koulut lakkautetaan ja jo valmiiksi isot koulut yhdistetään. Perustoiminnot vielä hoituvat, mutta oikein mitään extraa ei enää kaupunkiin jää, lukuunottamatta kokoajan alaspäin menevää paperitehdasta ja vaihtelevalla menestyksellä toimivaa laskettelukeskusta, näin kärjistetysti.

Lähde: www.vastavalo.fi

Myös tulomaalle siirtolaisuudesta on hyötyä ja haittaa. Haittaa aiheuttavat työttömyys, joka johtaa mahdolliseen rikollisuuteen ja slummiutumiseen, verojen nousu sekä verorahoilla eläminen, etenkin jos kyseessä on elintasopakolainen. Mutta siirtolaiset tuovat myös hyötyä, joita on mm. lisääntyvä työväen määrä, kulttuurin avartuminen, tietotaidon siirtyminen väestön mukana sekä verotulot. Kulttuurin avartuminen ja tietotaidon siirtyminen väestön mukana näkyy myös työssä, sillä on esimerkiksi ihmisiä, jotka alkavat opetella maan kieltä, jonne ovat muuttaneet ja tämän jälkeen he voivat antaa oman panoksensa työhön, jota he aikovat tulevaisuudessa tehdä. Heillä on maastaan oma kokemus, jota he voivat jakaa uudessa maassa ja samalla uuden maan ihmiset voivat avartaa maahan muuttaneen henkilön maailmaa opettamalla hänelle tapojaan.

Lähde: peda.net

Yhdysvaltoihin on aikoinaan muuttanut erittäin paljon siirtolaisia ja muuttaa edelleenkin. Tämän vuoksi Yhdysvallat onkin hyvin värikäs maa. Jokainen tuo maahan jotain uutta, etenkin jos katsotaan kansojen tasolla. Yleisesti ottaen Yhdysvalloissa, etenkin tietyissä osissa, on myös huomattavan suvaitsevaisia ihmisiä, jotka elävät sulassa sovussa, vaikka eivät olekaan alkuperältään samasta maasta ja näyttävät tämän vuoksi hieman erilaisilta. Yhdysvaltoihin muuttaneista siirtolaisista eniten on tullut Meksikosta eli n. 23,7% (tilastot vuodelta 2010), toisiksi eniten Kiinasta eli n. 4,7% sekä kolmanneksi eniten Filippiineiltä eli n. 4,2%.

New York on hyvin värikästä kansaltaan, sinne muuttaneiden siirtolaisten ansiosta.

Suomessa on enemmän muuttotappiota kuin muuttovoittoa, vaikka etelässä on voittoakin, mutta Lapin ja Itä-Suomen tappiot tekee niin paljon tappiota, että tappiota tulee voittoa enemmän. Yllättävää kyllä pääkaupunkiseutu ei ole muuttovoittoisin, vaan vain hieman muita ylempänä. Tähän on syynä se, ettei perheitä välttämättä haluta kasvattaa ns. suurkaupungin sykkeessä, vaan perheelle halutaan rauhallinen ympäristö elää ja kasvaa, mutta pääkaupungin lähelle kyllä halutaan, jotta sinne päästään esimerkiksi nopeasti töihin, ja jotta kulkuyhteydet ovat hyvät. Eräs tällainen kaupunki on Lahti, joka on hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsingistä, mutta siellä on kuitenkin huomattavasti Helsinkiä rauhallisempaa, joten sinne muutetaan kasvattamaan perhettä, vaikka työpaikka olisikin pääkaupunkiseudulla.