7. Kaupungistuminen **

EU:n määritelmän mukaan kaupungiksi lasketaan vasta, kun asukkaita on vähintään 50000 ja väentiheys on yli 50 as/km². Suomessa kaupungin määritelmään menevät vain Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku ja Lahti, mutta Suomessa mikä tahansa kunta saa käyttää nimitystä kaupunki.

New York on hyvin kaupungistunut

Tilastokeskuksen mukaan kaupunkimaisia kuntia ovat ne, joiden väestöstä vähintään 90% asuu taajamassa tai suurimman taajaman väkiluvun on vähintään 1500. Näistä tiedoista huolimatta luen Lappeenrannan kaupungiksi, sillä kaupungissa kuuluisi olla sairaala, kun taas kunnassa on terveyskeskus ja samoilla linjoilla oli myös luokkatoverini Emilia.

Lappeenranta ei ole virallisesti kaupunki. Lähde: www.eu2006.fi

Aikaisemmin kaupungit syntyivät lähinnä sinne, missä oli saatavilla tarpeeksi energian ja teollisuuden tarvitsemia raaka-aineita. Esimerkiksi vesistöt yhdistettynä kivihiileen saadaan vesireitit, jolla kivihiiltä voidaan kuljettaa. Lappeenrantakin sijaitsee vesistön lähellä ja vettä hyödynnetäänkin puu- ja paperiteollisuuden apuna.

Nykyään kaupunkien menestymiseen vaikuttaa monet muut tekijät, sillä tekniikan kehittyessä kuljetus onnistuu paremmin. Suomessa ja muissa länsimaissa kaupunkien menestymiseen vaikuttaa mm. yleisvaikutelmana sijainti, johon sisältyy mm. turismi, teollisuuden raaka-aineet, työllistymismahdollisuudet, vesitiet, kulkuyhteydet, koulutusmahdollisuudet, niiden laatu, maksuttomuus ja monipuolisuus, media, historia, sosiaalinen turva, kuten terveydenhuolto ja hyvinvointivaltio sekä yritysten houkuttelu ja mahdollisuuksien antaminen yrityksille. Näiden lisäksi myös lähituotanto, joka on mediaseksikästä nykyään ja toki lähiruuan mahdollisuudet.

Nykyään tuotteiden kuljetus on helpompaa. Lähde: leikisti.fi

Kuten luokkatoverini Emma sanoi, on hyvin ristiriitaista kannustaa yrittäjyyteen, kun pieniä yrityksiä kuitenkin kaatuu koko ajan isojen tieltä pois. Näin on käynyt vähän myös kotipaikkakunnallani.

Jos pääsisin kehittämään kotipaikkakuntaani, yrittäisin saada sinne elämää. Siellä ympäröi uskomattoman kaunis luonto, mutta se tuntuu jäävän liian vähälle huomiolle. Lisäksi yrityksiä ja ihmisiä pitäisi saada sinne enemmän, jotta kaikkia alkaisi taas pyöriä. Kaiken työn aloittaminen olisi varmasti vaikeaa, sillä millä saada ihmiset haluamaan pienelle paikkakunnalle, jonka suuri elinkeino on kuihtumassa. Toisaalta onhan siellä Himos, jossa talvella on laskettelijoita ja kesällä konsertissa kävijöitä. Eikä Himoksen avulla voida koko kaupunkia voida pyörittää. Pitäisi saadaa mukaan nuoria tai muuten edes kekselijäitä, joiden avulla sinne saataisiin jotain uutta ja hienoa, joka vetäisi ihmisiä puoleensa. Harkita voisi jopa kokeilla Trafin pakettikokeilu, jolla saisi käyttää jonkin verran taksia, autoa ja julkisia kulkuvälineitä johonkin pakettihintaan kuukaudessa!

Maailman kaupungistumisasteen mukaan kaupungistuneimmat valtiot on Brasilia, Ruotsi, Iso-Britannia, Australia, Uusi-Seelanti, Islanti sekä Yhdysvallat tai oikeastaan koko Pohjois-Amerikka. Myös Singapore ja Monaco ovat erittäin kaupungistuneita. Vähiten kaupungistuineita valtioita löytyy Afrikassa ja Aasiassa, vaikka Aasiasta löytyykin myös eniten yli 10 miljoonan asukkaan kaupunkeja.

Islanti Reykjavik

Kaupungin kasvuun liittyy luonnollinen väestönkasvu ja muuttoliike maaseudulta kaupunkiin. Luonnollinen väestönkasvu selittää noin 60% kaupunkiväestöstä, siihen kuuluu korkea syntynyyt ja kuolleisuuden väheneminen esimerkiksi lääkkeiden ansiosta. Muuttoliike maaseudulta kaupunkiin selittää noin 40% kaupunkiväestön kasvusta.

Ihmisten muuttaessa maaseudulta kaupunkiin, muuttuu elämä jonkin verran. Suomessa ja kehitysmaissa näin tapahtuessa löytyy paljon samoja muutoksia, mutta jonkin verran myös erilaisia. Kehitysmaissa muutto tuo tällaisia muutoksia, kuten palvelut tulevat lähemmäksi, apu on lähempänä, saasteet, työn saannin vaikeus, elintason paraneminen, rikollisuus, hygieniaongelmat kuten taudit eikä kaupunkin rakenne pysy perässä, sillä esimerkiksi viemäriverkosto puuttuu, joka johtaa lopulta slummiutumiseen. Kaupunkeihin lähdetään toiveena parempi elämä, muttei sitä välttämättä ikinä tule. Suomessa viemäriverkostot löytyvät, muttei Suomessakaan muutto täysin ongelmatonta ole. Suomessa muutoksia tulee mm. saasteista, palveluiden tulemisesta lähemmäksi, avun lähemmäksi tuleminen, päästöt vähenevät, kun matkat lyhenevät, kaupungin sisällä taas päästöt lisääntyvät, etäisyys lyhenee, joten aikaa kuluu vähemmän ja työllisyys lisääntyy, mutta töihin saattaa olla vaikea päästä. Kehitysmaissa on enemmän ongelmia kuin Suomessa, ja ongelmista suurin on varmaankin slummit.

Kaupunkirakenne malleja on kehä eli vyöhykemalli, moniydinmalli ja sektorimalli. Lappeenranta kuuluu moniydinmalliin.

Lähde: helsinki.fi

Kaupungissa asuminen egologista,

Metrojen verkosto verraton,

Siellä jalat vie ja jalat tuotannollista

ja yhteisliikenne perille vie.