1. Portfoliotyöt

1. Portfoliotyö: Mentaalikartta

Piirrä maailmankartta ilman apuja. Mikä on helppo tai vaikea piirtää? Mikä vaikuttaa karttamielikuvasi muodostumiseen?

Silloin, kun sitä tarvitsisi, se ei toimi, nimittäin valokuvamuisti. Minulla on kohtuullisen hyvä muisti, välillä toimiva valokuvamuisti, mutta sellainen tosiasia on, että asioita piirtäessä etäisyydet ja mittasuhteet eivät toimi yhtään. Käden ja pään yhteistoimintaa pitänee siis harjoittaa. Kuva heijastuu mieleen, mutta paperille se on vaike jäljentää.

Alointin syystä tuntemattomasta piirtämään ensimmäisenä Etelämannerta, sillä se oli helppo ja sopivan epämääräinen muistaa, vaikka sen muotoa en tarkalleen muistakaan. Tein kuitenkin röpelöisen mantereen reunaviivan maapallon alaosaan.

Tämän jälkeen aloin piirtää kohteita joita muistin, kuten Grölannin ja Meksikonlahden sirppimäisen muodon. Halusin aloittaa lähhen puolelta. Lopulta Etelä-Amerikan jälkeen kuitenkin tuli Australia, sillä sen paikka tuli kartalta mieleen. Muistin myös Australian vieressä sijaitsevan Uuden-Seelannin.

Euraasian itäpuoli oli vaikea hahmottaa, sillä se koostui osittain saarista ja olen kiinnittänyt siihen kohtaan maapalolla vähiten huomiota. Muistin kuitenkin joitain saaria ja ääriviivoihin vaikuttavia maita, mutta etenkin saarien sijoittaminen oli hankalaa.

Mentaalikartan tarkkuuteen vaikuttaa monet seikat, joista suurimpia ovat mm. asuminen ja matkustelu. Myös aiemmin opittu vaikuttaa paljon. Minäkin muistin tietyt muodot kartalla aiemmilta vuosilta, sillä karttaa on paljon tuijoteltu etenkin koulussa. Tiettyjä saaria on opiskeltu ja esimerkiksi Islanti ja Madagaskar ovat jääneet mieleen.

Kartta onnistui yllättävän tarkasti. Suurin ongelmani on kuitenkin mittasuhteiden heittäminen, sillä päiväntasaajan saaminen kohdilleen olisi mahdotonta.

2. Portfoliotyö: Väestö

1. Määrittele käsitteet lyhyesti.
a) syntyneisyys:
Syntyvyysluku ilmoittaa elävänä syntyneiden määrän suhteessa kokonaisväestöön, ilmoitetaan promilleina eli tuhatta asukasta kohden vuodessa.

b) kuolleisuus
Kuolleisuusluku ilmoittaa kuolleiden määrän suhteessa kokonaisväestöön, ilmoitetaan väestötilastoissa promilleina eli tuhatta asukasta kohden vuodessa.

c) imeväiskuolleisuus
Luku, joka kertoo alle vuoden ikäisenä kuolleiden määrän tuhatta vuoden aikana syntynyttä lasta kohden, ilmoitetaan promilleina.

d) hedelmällisyysluku
Keskimääräinen lapsiluku, kertoo kuinka monta lasta hedelmällisessä iässä olevat naiset (tilastoissa 15-49v) keskimäärin synnyttävät.

e) eliniänodote
Keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä kertoo, kuinka monta elinvuotta tänään syntyneellä lapsella on keskimäärin odotettavissa.

2. Tutki Suomen väestöpyramidia.
a) Minkä ikäisiä on eniten?
55-59v.

b) Kumpia syntyy enemmän, tyttöjä vai poikia?
Poikia

c) Missä ikäluokassa eri sukupuolia on suunnilleen yhtä paljon?
15-19v, 40-44v, 45-49 ja 50-54v

d) Mitä voit päätellä Suomen väestön tulevaisuudesta?
Syntyvyys laskussa, kuolleisuusluvut tulevat nousemaan suurien ikäluokkien saavuttaessa korkean iän ja väkimäärä lähtee laskuun.

3. Ohessa on esitetty kahden valtion väestöpyramidit vuodelta 2005 ja väestöllisen muuntumisen malli.

a) Mitä väestöllisen muuntumisen mallin vaihetta pyramidit kuvaavat? Perustele.
Brasiliassa on meneillään vaihe kolme eli hidastuvan kasvun vaihe, sillä syntyvyys ei ole enää hurjan suurta, mutta kuolleisuus on huomattavan suurta vanhemmilla ihmisillä verrattuna nuoreen ikäluokkaan. Pyramidi kapenee tasaisesti ylöspäin.
Bulgariassa on menossa vaihe viisi eli vähenevän väestön vaihe, sillä syntyväisyys on pienehköä ja kuolleisuus tietyillä ikävaiheilla lähes romahdusmaista.

b) Pohdi millaisia väestöön liittyviä ongelmia alueilla on odotettavissa 20 vuoden kuluttua?
Brasilian huoltosuhde vääristyy,  jos syntyvyys laskee entisestään ja eliänodote nousee.
Bulgariassa on paljon vanhuksia ja työikäisiä,  joka johtaa verotulojen laskuun.

3. Portfoliotyö: Kaupungistuminen

Tarkastellessani kaupunkiväestön kasvukarttoja vuosilta 1965-1970 ja 2005-2010, on huomattavissa suuri ero. Toisaalla kaupunkiväestön kasvu ei ole kasvanut lainkaan, mutta toisaalla on huomattavissa pientä kasvua. Suurin ero on suurkaupunkien määrässä.

Australiaa katsoessa on huomattava, ettei siellä ole tapahtunut kaupunkiinmuuttoa niin suurissa määrin, jotta kaupunki ylittäisi 5 miljoonan rajan. Vuosina 1965-1970 kaupunkiväestö on kasvanut 2,1-4,0%, mutta enää vuosina 2005-2010 väestönkasvu on laskenut, sillä prosentti on enää 0,1-2,0%. Tähän voi olla syynä maailman kehittyminen ja asettuminen. Vuosina 1965-1970 on saattanut Autraliaan muuttaa muualta ihmisiä ja syntyvyys on voinut olla suurempi, jonka vuoksi kaupunkiväestön vuotuinen kasvu on ollut suurempi.

Valtaosa koko Aasiasta on kasvanut vain 0,1-2,0% vuosina 1965-1970, mutta etenkin Siperian alueessa on huomattavissa kaupunkiväestön kasvamattomuus, sillä vuotuinen kasvu on ollut vuosina 2005-2010 enää 0%. Tämä voi johtua Pohjois-Aasian kylmästä ja karusta ilmastosta, joka on saanut ihmiset muuttamaan sieltä etelämpään. Etelä-Aasiaa tarkastellessa suurta muutosta ei yleisilmeessä ole havaittavissa. Kaakkois-Aasia on saanut lisää väestöä, sillä vuotuinen kasvu on noussut 0,1-2,0%:sta 2,1-4,0%:iin. Tämä voi johtua suurkaupunkien lisääntymisestä alueella. Keski-Aasian alueella kaupunkiväestön vuotuinen kasvu on selvästi laskenut, paikoin jopa 4,1-6,0%:sta 0,1-2,0%:iin. Lounais-Aasian alueella on myös kaupunkiväestön vuotuinen kasvu on ollut laskusuuntaista, sillä täältä mahdollisesti etenkin sodan takia pois muuttaneet ihmiset ovat aiheuttaneet vuotuisen kasvun laskemisen jopa 6,1%:sta 2,1-4,0%:iin. Aivan Etelä-Aasiassa, lukuunottamatta Aasian saariston pientä vuotuista vähenemistä, on pysytty samoilla prosenttimäärillä. Tämä voi olla lisääntyneiden suurkaupunkien ansiota.

Euroopassa suurta kaupunkiväestön kasvua ei ole ollut, eikä ole tullut. Keski-Euroopan alueilla vuotuinen kasvu on laskenut jopa 2,1-4,0%:sta 0%:iin. Useimmat osat Euroopasta eivät kuitenkaan ole kokeneet suurta muutosta, pientä kasvun laskua lukuunottamatta. Vain aivan Euroopan länsiosissa eli Islannissa ja Skotlannissa kaupunkiväestö on kasvanut nostaen ne 0,1-2,0%:sta 2,1-4,0%:iin.

Afrikassa vuosina 1965-1970 on ollut selkeästi suurin kaupunkiväestön vuotuinen kasvu, sillä valtaosassa koko Afrikasta on kasvanut yli 6,1%. Vuosina 2005-2010 Afrikankin vuotuinen kasvu on selvästi laskenut edellisestä, mutta edelleenkin ainakin puolet Afrikasta on kasvanut 4,1-6,0%. Afrikan alueella missään ei ole 0% kasvua, joten joka paikassa on edes jonkilaista kaupunkiväestön kasvua.

Koko Amerikkaa on kohdannut kaupunkiväestön kasvun laskeminen. Grölannin kaupunkiväestön kasvu on laskenut Etelä-Amerikan pohjoisosien ja Meksinkon lisäksi kaikista eniten eli 4,1%:sta 0,1-2,0%:iin. Vain pienessä osassa keskellä Etelä-Amerikkaa on enää vuosina 2005-2010 2,1-4,0% kasvu, kun muualla suurimmaksi osaksi on vain 0,1-2,0% kasvua.

Kaupunkiväestön kasvu vuosilta 1965-1970 oli suurkaupunkeja vain 17 kappaletta koko maapallolla, mutta vuosiin 2005-2010 mennessä suurkaupunkeja on tullut lähes neljä kertaa enemmän! Tämä ilmiö osoittaa, että vuosina 1965-1970 ihmisiä on siirtynyt enemmän paikoista toiseen etenkin maiden välillä ja varmasti esimerkiksi ehkäisy on ollut minimaalisempaa, joten lapsiakin on syntynyt enemmän, joten alueellisesti juuri tästä syystä kaupunkiväestön vuotuinen kasvu on ollut suurempaa. Vuosina 2005-2010 taas ihmisten liikkuminen on painoittunut lähinnä maan sisällä liikkuessa harvaan asutuilta alueilta tiheämmin asutuille alueille, jotka pikku hiljaa ovat kasvaneet suurkaupungeiksi. Ihmiset ovat ehkä kokeneet harvaan asutuilla alueilla asumisen hankalammaksi, joten he ovat halunneet lähteä suurkaupunkeihin ehkä töihin ja opiskelemaan. He ovat ehkä toivoneet parempaa elämää. Maailman hieman asetuttua ihmiset eivät ole enää kokeneet niin tarpeelliseksi lähteä maasta pois, mutta suurkaupunkeihin muuttaminen maan sisällä on koettu tarpeelliseksi elämän helpottamiseksi.

Suurkaupunkeja onkin syntynyt ja entiset ovat lähestulkoon kaikki kasvaneet suuremmiksi suurkaupungeiksi. Etenkin Aasian etelä- ja kaakkoisosiin on syntynyt paljon suuria kaupunkeja. Tämän lisäksi ympäri Etelä-Amerikkaa, Pohjois-Amerikan itä- ja eteläosiin, muutama ympäri Afrikkaa ja muutamia myös ympäri Eurooppaa on syntynyt tai kasvanut. Suurkaupungit ovat keskittymiä, jossa kaikki tapahtuu ja monet ovat sijoittuneet etenkin vesialueiden lähelle, joten niihin on kannattavaa muuttaa.

4. Portfoliotyö: Ravinnontuotannon ongelmat

1. Mitä ongelmia liittyy todennäköisesti seuraaviin ravinnontuotannon muotoihin?

a) puuvillan viljeleminen kuivalla alueella Keski-Aasiassa

Puuvillan viljely kuluttaa runsaasti, joten kuivalla alueella viljeleminen vaatisi runsasta kastelua.

b) karjan kasvattaminen Himalajan vuoristoalueella

Himalaja on pääosin lumihuippuinen, joten karjan ravitseminen olisi hankalaa, lisäksi olisi liian kylmä karjan kasvattamiseen.

c)sikojen kasvattaminen Länsi-Euroopassa

Sikoja kasvatetaan eniten Etelä- ja Länsi-Euroopassa sekäYhdysvaltain maissialueilla ja Kiinassa.

d) tonnikalan kalastaminen Tyynellä valtamerellä

Tyyni valtameri asuttaa lähes 70% maailman tonnikaloista, mutta tonnikaloja on pyydystetään niin paljon, että pian voi olla, että ne kuolevat sukupuuttoon.

e) kalanviljely Suomessa

Suomessa kasvatetaan noin 0,02% koko maailman kalanviljelystä, ja Suomen tärkein ruokakalanviljelykohde on kirjolohi. Suolaisen veden kaloja Suomessa ei kuitenkaan voida kasvattaa.

2. Ravinnontuotannon kehittäminen

a) Luettele keinoja ravinnontuotannon

- määrän parantamiseksi

Käyttämällä enemmän lannoitetta ja panostamalla enemmän intensiiviseen maataloukseen. Lisäksi aivan kaikissa paikoissa pitäisi viljellä aivan kaikkea mahdollista, mikä on vain mahdollista, jotta määrää saataisiin suuremmaksi. Lisäksi esimerkiksi hyönteisten viljeleminen voisi olla viisasta. Geenitekniikan avulla voitaisiin tehdä lajeista kestävämpiä ja jakelemalla viljat nopeasti, niitä ei jäisi mätänemään.

- laadun parantamiseksi

Panostamalla luonnonmukaiseen viljelyyn tai ainakin ekstensiiviseen viljelyyn. Tulokset ovat pienempiä, mutta laatu paranee huomattavasti.

b) Ovatko nämä kaksi asiaa ristiriidassa keskenään? Perustele vastauksesi.

Mielestäni ne voisi saada toimimaan yhdessäkin, mutta enemmän ne kuitenkin ovat keskenään ristiriidassa, sillä tehotuotannolla saataisiin paljon enemmän ravintoa, mutta laatu ei varmastikaan olisi enää mitenkään päin hyvä. Toisaalta laatua parantamalla saadaan ravintoa vähemmän, mutta hyvän laatuista.

c) Mitä neuvoja antaisit maailman nälkäongelman ratkaisemiseen

- kehitysmaiden ihmisille

Syökää hyönteisiä, viljelkää maataa mahdollisuuksien mukaisesti ja kasvattakaa eläimiä!

- rikkaiden teollisuusmaiden ihmisille

Älkää kuluttako ravintoa niin paljoa! Voisitte auttaa kehitysmaita tällä ylijäämällä tai säästäisitte edes maapalloa!

5. Portfoliotyö: Maailmankauppa

1. Selitä käsitteet:

a) vienti ja tuonti

Ulkomaille viety tuote on vientiä ja tuontia on ulkomailta tullut tavara.

b) kauppatase

Tavaroiden viennin ja tuonnin arvojen erotus.

c) maailmanmarkkinat

Maailmanlaajuista tuontia ja vientiä.

d) halpatuotanto

Mahdollisimman halvalla hinnalla tuotettua.

e) piratismi

Tekijänoikeuksilla suojatun materiaalin laiton kopiointi tai levittäminen.

f) harmaa talous

Kansallinen harmaa talous on tuotannollista toimintaa, joka ei ole mukana kansantalouden tilinpidossa ja jää pois bruttokansantuotelaskelmista. Fiskaalinen harmaa talous on sinäänsä laillista taloudellista toimintaa, joka tapahtuu viranomaisilta salassa tai jonka tulo salataan siitä menevien verojen ja maksujen välttämiseksi.

g) rahakasvi

Länsimaihin ym. varten viljeltäviä ns. ylellisyysruokia: tupakkaa, teetä, kahvia, kaakaota ja sokeriruokoa.

h) vapaa kauppa

Kansainvälinen kauppa ilman tulleja.

i) Kiina-ilmiö

Länsimaisten yritysten tuotannon ja työpaikkojen siirtyminen halpaan tuotantoon pystyviin maihin.

2. Pohdi

a) Miksi joillekin valtioille vapaa kauppa on etu ja toisille haitta?

Vapaa kauppa vähentää kaupan esteitä ja levittää tuotantoketjuja valtionrajojen yli, ja tämä kiihdyttää köyhien maiden talouskasvua. Toisaalta taas vapaan kaupan köyhät maat kasvavat teollisuusmaita paljon nopeammin.

b) Miten harmaa talous voi vaikuttaa esimerkiksi Suomen talouteen?

Veroja kiertävät henkilöt voivat tehdä halvella, joten yritysten palveluja ei enää tarvita ja lopulta yritykset menevät konkurssiin ja työttömyys lisääntyy.

c) Miten Kiina-ilmiö on vaikuttanut Suomessa suomalaisiin yrityksiin ja teollisuuslaitoksiin, entä työntekijöiden ja tuotteiden hintoihin?

Lähettämällä tuotannon halpamaihin saadaan hintoja alemmaksi tai pidettyä ne samana, kun kilpailijat joutuvat nostamaan hintoja. Työntekijät todennäköisimmin menettävät työpaikkansa ja työttömyys lisääntyy. Suomalaisia yrityksiä on kaatunut ja siirtynyt halpamaihin, mikä on vaikuttanut pitkälti niiden suosioon Suomessa.

d) Mitä etuja ja haittoja voi olla ulkomaankaupasta?

Ulkomailta saamme sitä, mitä Suomessa ei voida tai osata itse tuottaa, mutta toisaalta oman maan tuotteet voivat hävitä näillä ulkolaisille hintansa puolesta, joten suomalaisten arvostus laskee ja työpaikat menevät.

3. Valitse yksi laittoman kaupankäynnin ala ja pohdi sen vaikutusta tuotteiden valmistajaan, salakuljetukseen, myyntiin ja ostajaan. Mitä voit kuluttajana tehdä laittoman kaupankäynnin vähentämiseksi.

a) piratismi

b) prostitutio

c) huumekauppa

d) asekauppa

e) ihmiskauppa

f) elinkauppa:

Siinä vaiheessa, kun tarvitsee itse jotain sisäelintä eikä hyvältä näytä sellaisen saamiseksi, tulee ehkä mietittyä kaikki mahdolliset vaihtoehdot. Voisihan niitä ostaa pimeästi, mutta siinä on riskinsä. Toisaalta jonosta poistuessasi voit pelastaa jonkun toisen hengen, mutta samalla voit menettää myös oman henkesi. Pimeästi ostetut sisäelimet ovat harvoin sitä, mitä sanotaan, sillä ne harvoin ovat veriryhmältään sopivia eikä toiminpidekään usein ole tarpeeksi steriili, joten onnistumisen mahdollisuus on hyvin pieni. Lisäksi hyvin todennäköisesti kuljetusta ei ole hoidettu asiallisesti, ja rahaa tämä toimempide vaatii vähintään tuplasti enemmän kuin sairaalassa. Joten ehkäpä ostajan oman henkensä säästämiseksi kannattaa kääntyä oikeiden lääkäreiden puoleen!

6. Portfoliotyö: Mentaalikartta osa 2

Piirrä maailmankartta uudelleen ilman apua. Onko maailmankuvasi kehittynyt? Miksi on? Miksi ei?

Edelliseen mentaalikarttaan verrattuna suurin muutos on mittasuhteissa, jotka tällä kertaa onnistuivat hieman paremmin. Lisäksi useampia saaria muistui mieleen. Muodot eivätkä kokosuhteet kuitenkaan juurikaan ole kehittynyt. Ehkä pientä kehitystä on nähtävillä, mutta ei juurikaan. Luulen, että missään vaiheessa en tämänkään kurssin aikana katsellut niin tarkasti mannerten muotoja tai etäisyyksiä, että olisin saanut ne oikein. Jos olisin tehnyt töitä enemmän karttojen parissa, olisi muutos varmaankin ollut huomattavampi.