Luonnollisten väestönmuutostekijöiden eli syntyvyyden ja kuolleisuuden erotusta kutsutaan luonnolliseksi väestönmuutokseksi. Syntyvyys lisää ja kuolleisuus laskee luonnollista väestönmuutos, kun taas tulomuutto lisää ja lähtömuutto laskee muuttovoittoa tai muuttotappiota. Luonnollinen väestönmuutos ja muuttovoitto tai muuttotappio vaikuttavat yhdessä alueen väkiluvun muutokseen.
Joissain maissa syntyvyys on suurta, kun taas toisissa syntyvyys on lähes olematonta. Syyt ovat pääasisssa kulttuurisidonnaisia. Syitä lasten suureen määrään voi olla esimerkiksi uskonnolliset tai olosuhteelliset syyt. Esimerkiksu joissain uskonnoissa lapset symboloivat vaurautta ja toisissa ehkäisy on kielletty, sillä seksi on tarkoitettu vain lisääntymiseen ja etenkin esiaviollinen seksi on kielletty. Olosuhteiden puolesta mm. lapsia synnytetään, jotta saataisiin työvoimaa perheelle tai toivotaan, jos joku lapsista selviäisi. Myös toisen sukupuolen haluamisen seurauksena voi lapsia joutua tekemään useamman. Jotkut taas haluavat paljon lapsia ja lapsien myötä etenkin Suomessa on mahdollista saada lapsien myötä kaupungilta lisää tukia ja sitä myötä rahaa. Toisaalta joissain maissa ei ole tietoa ehkäisyn käytön mahdollisuudesta saatika, että ehkäisyvälineitä olisi saatavilla. Toisaalta syy voi olla myös täysin kulttuurinen. Joissain maissa ei ole mahdollista saada vanhuushoitoa julkista kautta, joten on hankittava lapsia, jotka hoitaisivat vanhempiaan heidän ollessaan vanhoja.
Myös lapsien pienessä tai olemattomassa määrässä syy voi olla puhtaasti kulttuurinen. Toisaalta lapset ovat myös suuri kuluerä, eivätkä kaikki tahdo lapsia. Joillakin syntyvyys huonoa ja lapsenteko on hankalaa, tai lapsentekoikä venyy liian pitkäksi esimerkiksi pitkän opiskeluajan vuoksi, sillä opiskelujen vuoksi lapsenteko usein venyy eikä niin montaa ennätä tehdä ennein kuin ikä tulee ns. vastaan.
Korkeita syntyvyyslukuja saataisiin laskuun rajoittamalla, että esimerkiksi vain yksi lapsi perhettä kohden ja jo opiskeluun panostus voisi auttaa. Myös aborttien tekemisoikeus ja ehkäisystä tiedottaminen voisivat hillitä korkeaa syntyvyyttä.
| Lähde: http://jasentiedote.chamber.fi/ |
Ajan myötä myös eliniänodote on kasvanut, etenkin naisilla. Vähävaraisemmilla ihmisillä tosin on rikkaita vähemmän varaa lääkäriin, paitsi onhan esimerkiksi Suomessa tarjolla julkinen terveydenhuolto ja onhan se tyhjää parempi, muttei se kuitenkaan kata paljoa. Parempituloisilla ihmisillä on enemmän varaa laittaa lääkäriin ja lääkkeisiin. He voivat mennä yksityisen terveydenhuollon puolelle, johon pääsee julkista varmemmin ja jatkotoimenpiteisiin on paremmat mahdollisuudet päästä yksityisen puolen kautta. Valitettavasti yksityisen puolen hinnatkin ovat sen mukaiset ja vähävaraisille ihmisille usein liian kalliit.
Elintapa, koulutus ja perintöerot muun muassa vaikuttavat eliniänodoitteeseen. Etenkin Suomessa, mutta myös muualla länsimaissa, Australiassa ja Japanissa on korkeat eliniänodoitteet. Kehityismaissa väkiluku kasvaa teollisuusmaita huomattavasti nopeammin.
| Lähde: www.talouselama.fi |
Väkiluku kehittyy kehittymistään, jos lapsia tehdään koko ajan vain lisää. Tästä syystä olisi hyvin tärkeää, että syntyvyyttä saataisiin laskemaan, sillä jos väkiluku vain kasvaa, maailma kuormittuu koko ajan lisää ja lopulta kantokyky tulee vastaan ja väkiluku romahtaa. Etenkin terveydenhuollon parantuessa elintaso nousee, joten rajoittavat tekijätkin vähenevät. Onneksi kuitenkin on vielä rajoittaviakin tekijöitä ja sairauksia. Joissain maissa lapsien suuren määrän tekoa yritetään rajoittaa pakkokeinoin, mutta tätäkin osataan vältellä. Näissä maissa on usein toiveena saada poikalapsia ja tyttöjä syntyessä heidät laitetaan kadulle asumaan, sillä perheessä lapsimäärä ei saa kasvaa tiettyä suuremmaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti